Sellun prosesssi
Puutavara tuodaan tehtaalle tukkeina mistä sitten koko taika alkaa.
Kemiallisessa valmistusmenetelmässä alotiettaan sillä, että kuoritaan puusta kaikki veke, pistetään se hakkeeksi ja sitten laitetaan se silppuna kemikaalien kanssa keittymään hakekattiloihin
Käytetään joko natrium sulfidia tai suflaattia, että päästään eroon ligniinistä.
Sellunkeitossa on kaksi tapamenetelmää keittää se : Jatkuva toiminen prosessi tai erävaihe prosessi.
Eräkeitossa tehdään kaikki vaihe vaiheelta, hakkeessa oleva ilma poistetaan, lämpötila nostetaan ja jätetään tiettyyn vaiheeseen istumaan. Ligniiniä keitetään pois tässä vaiheessa, mutta sitten kun on lähtenyt tarpeeksi, keitto prosessi lopetetaan ja sitten siirretään toiseen keittimeen tämä massa pumppujen avulla. Tehdään kaikki vaihe vaiheelta että saadaan taattua laatua.
Jaktuva toimisessa prosessissa skipataan kaikki toi häsläys ja yhdistetään keittimet, jotta tavara voi ittekseen mennä toiseen keittimeen kun se haluaa.
Tämän jälkeen massa pestään että päästään eroon ligniinistä ja muista kemikaaleista ja otetaan kemikaalit talteen.
Vaihtoehtoisesti voidaan myös ajaa sellu keiton jälkeen suoraan happidelignifointiin, jossa hapetetaan jäänös ligniini hapen ja alkalin avulla . Se on hellvaraisempi, talous- ja ympäristöystävällisempi menetelmä joka jatkaa ligniinin poistoa kuin pelkästään keitossa kappalukua räknäämällä.
Tämän jälkeen massa valkaistaan jonka jälkeen se lajitellaan, kuivataan ja puristetaan ohuiksi levyiksi
Sitten onkin sellutehtaan työ valmis sen keittokerran kohdalla, tavara paalataan ja lähetetään paperitehtaalle.
Tietysti sellutehdas voi myös olla kiinni paperitehtaasas, jolloin säästyy paljon kolikoita kustannuskuluissa, sillä sellun voi vaan lähettää paperitehtaalle ihan letkua pitkinkin vaan jos vaan on kiinni.
lauantai 13. toukokuuta 2017
Sellunkeitto
Sellunkeitto
Tekijä : Jani Salomäki
(kaksi kertaa tehnyt, en muista toisella kertaa kavereitten nimiä)
1 - Työn tarkoitus ja periaate
Tutkia ja opetella tekemään puusta ensimmäiseksi sellua, jonka jälkeen tehdä sellusta paperia ja sitten tutkia niitä papereita.
2 - Työn suoritus
Aloitettiin sillä, että haettiin halkoja jonka jälkeen ne kuorittiin ja halot laitettiin hakkuun.
Tämän jälkeen hake joka saatiin ulos laitettiin vielä hake seulaan jossa hake meni erillisille ritilöille, jonka ansiosta hakkeet erottuivat toisistansa koneen ravistellessa niitä.(pienemmät pienempien kanssa ja isommat isompien kanssa)
Seuraavaksi otimme hakkeet talteen ja mittasimme ämpäriin hyviä yksilöitä. Katkoimme lohkoja jotta ne keittyisivät paremmin.
Seuraavassa vaiheessa en ollut paikalla, mutta toiset kaverit sitten hoitivat sen vaiheen, eli piti mitätä kemikaaleja jonka jälkeen seuraavalla kerralla rupesimme keittämään sitä sellua.
Kun sellunkeitin oli tarkistettu, niin sen jälkeen laitettiin hake ja kemikaalit sinne sisälle, kannet kunnolla kiinni ja sitten annettiin keittyä.
Sen jälkeen kun keitto oli valmis, pesimme massan, otimme hiukan talteen massaa ja ajoimme sen imusodottaminen kautta grilliin jonka jälkeen saatiin kiekkoja aikaan.
Seuraavaksi laitoimme massan hollanteriin jonka jälkeen rupesimme tekemään arkkeja selluvesi sopasta.
Ideana oli tehdä 20 vai 30 arkkia, sain aikaan hiukan vähemmän. Laitoimme massat arkki-vesi-masiina hommeliin hiukan kerrallaan, jonka jälkeen saimme märkiä arkkeja. Tämän jälkeen laitoimme ne puristimen kautta kuviumaan.
Sen jälkeen punnitisin arkit mitä sain aikaan jonka jälkeen käytimme repäisylaitetta (tietokoneen näköne) , veto laitetta (giljotiini näköne) ja puhkaisu laitetta (puhkaisun näköinen) arkkien ominauisuuksien selvittämiseksi. Ja vielä sen jälkeen pölytin arkkeja sokerijauhimella ja näytin niille IR-kuivainta että saisi oikein kunnolla tuloksia jaettavaksi.
3 - Välineet ja laitteet
-Kirves
-Mora
-Hakku
-Hakeseula
-Sellunkeitin
-Vesiarkkimasiina
-Puristin-
-Kuviausrumpu
-Vetolujuusmasiina
-Repäisylujuusmasiina
-Puhkaisulujuusmasiina
-IR-kuvian
-Sokerijauhin
.-Imusuodatin
-Grilli
4 - Tulokset
Sellunkeiton aikana muuttuvat tulokset
Kappaluku = 93.78%__|__26.5
Repäisyindeksi=4,2554 mNm2/g
Puhkaisuindeksi=4.31 Pam2/g
Vetoindeksi=105,8 Nm/g
5 - Tulosten tarkastelu
Tuli minun arkeistani todella paksuja, koska käytin hiukan enemmä massaa omissani, jotenka tuloksista huomattaen tuli hiukan enemmän isompia kuin normaalisti.
7 - Itsearviointi työstä
Todella hyvin meni. Mukavia työkavereita siinä oli, joide kaa oli laatu läppää mutta silti saatiin asioita myös aikaan ja ihan todella hyvään tahtiin 5/5
Tekijä : Jani Salomäki
(kaksi kertaa tehnyt, en muista toisella kertaa kavereitten nimiä)
1 - Työn tarkoitus ja periaate
Tutkia ja opetella tekemään puusta ensimmäiseksi sellua, jonka jälkeen tehdä sellusta paperia ja sitten tutkia niitä papereita.
2 - Työn suoritus
Aloitettiin sillä, että haettiin halkoja jonka jälkeen ne kuorittiin ja halot laitettiin hakkuun.
Tämän jälkeen hake joka saatiin ulos laitettiin vielä hake seulaan jossa hake meni erillisille ritilöille, jonka ansiosta hakkeet erottuivat toisistansa koneen ravistellessa niitä.(pienemmät pienempien kanssa ja isommat isompien kanssa)
Seuraavaksi otimme hakkeet talteen ja mittasimme ämpäriin hyviä yksilöitä. Katkoimme lohkoja jotta ne keittyisivät paremmin.
Seuraavassa vaiheessa en ollut paikalla, mutta toiset kaverit sitten hoitivat sen vaiheen, eli piti mitätä kemikaaleja jonka jälkeen seuraavalla kerralla rupesimme keittämään sitä sellua.
Kun sellunkeitin oli tarkistettu, niin sen jälkeen laitettiin hake ja kemikaalit sinne sisälle, kannet kunnolla kiinni ja sitten annettiin keittyä.
Sen jälkeen kun keitto oli valmis, pesimme massan, otimme hiukan talteen massaa ja ajoimme sen imusodottaminen kautta grilliin jonka jälkeen saatiin kiekkoja aikaan.
Seuraavaksi laitoimme massan hollanteriin jonka jälkeen rupesimme tekemään arkkeja selluvesi sopasta.
Ideana oli tehdä 20 vai 30 arkkia, sain aikaan hiukan vähemmän. Laitoimme massat arkki-vesi-masiina hommeliin hiukan kerrallaan, jonka jälkeen saimme märkiä arkkeja. Tämän jälkeen laitoimme ne puristimen kautta kuviumaan.
Sen jälkeen punnitisin arkit mitä sain aikaan jonka jälkeen käytimme repäisylaitetta (tietokoneen näköne) , veto laitetta (giljotiini näköne) ja puhkaisu laitetta (puhkaisun näköinen) arkkien ominauisuuksien selvittämiseksi. Ja vielä sen jälkeen pölytin arkkeja sokerijauhimella ja näytin niille IR-kuivainta että saisi oikein kunnolla tuloksia jaettavaksi.
3 - Välineet ja laitteet
-Kirves
-Mora
-Hakku
-Hakeseula
-Sellunkeitin
-Vesiarkkimasiina
-Puristin-
-Kuviausrumpu
-Vetolujuusmasiina
-Repäisylujuusmasiina
-Puhkaisulujuusmasiina
-IR-kuvian
-Sokerijauhin
.-Imusuodatin
-Grilli
4 - Tulokset
Sellunkeiton aikana muuttuvat tulokset
Kappaluku = 93.78%__|__26.5
Repäisyindeksi=4,2554 mNm2/g
Puhkaisuindeksi=4.31 Pam2/g
Vetoindeksi=105,8 Nm/g
5 - Tulosten tarkastelu
Tuli minun arkeistani todella paksuja, koska käytin hiukan enemmä massaa omissani, jotenka tuloksista huomattaen tuli hiukan enemmän isompia kuin normaalisti.
7 - Itsearviointi työstä
Todella hyvin meni. Mukavia työkavereita siinä oli, joide kaa oli laatu läppää mutta silti saatiin asioita myös aikaan ja ihan todella hyvään tahtiin 5/5
torstai 23. maaliskuuta 2017
Vaahdotustyö
Vaahdotus
Tekijä : Jani Salomäki
1 - Työn tarkoitus ja periaate
Yleisesti vaahdotusta käytetään kiven rikkomiseen ja sitten jekataan että onko siinä mitää hyvii matskui jokka vois napata talteen.
Tällä kertaa työn tarkoituksena ei ollut etsiä kallisarvoisia mineraaleja, vaan opetella tekemään työ.
2 - Työn suoritus
Otin talkkikiveä 240 grammaa talteen jonka jälkeen puskin sen leukamurskaimeen.
Tämän jälkeen puskin sen planeettakuulamyllyyn.
Tämän jälkeen byggasin seulontazydeemin, jonka jälkeen laitoin talkkikivi massan siihen.
Otin 2 gramman näytteen talteen hiekkaa vertailua varten ja rupesin vaahdottamaan.
Otettiin kaikki vaahto tarteen kaavittiin päältä eri astiaan.
Sen jälkeen suljettiin ja siivottiin laite.
Massata otettiin ja laitettiin kahteen eri upokkaaseen massaa ja kaikki punnittiin.
3 - Välineet ja laitteet
Planeettakuulamylly, 2 upokasta, leukamurskain, hehkutusuuni, vaahdotuslaite, painovaaka.
4 - Tulokset
Ensimmäinen upokas Paino - 15.93 Toinen upokas Paino - 54.89
Massa 1g Massa 1g
Uunin jälkeen totaalipaino - 16.65g Uunin jälkeen totaalipaino - 55,72g
Massa uunin jälkeen - 0.28g Massa uunin jälkeen - 0.17g
Jotenka massa on 28% Kiveä Jotenka massa on 17% Kiveä
5 - Tulosten tarkastelu
Mielenkiintoista se vain on että kivi on vain noin paljon kiveä.
7 - Itsearviointi työstä
Hiukan hankalahko työ ilman, mutta ihan hyvin kyllä suoriutui. Pelkästään siinä mielessä hankala, että jollei ole käyttänyt paria laitetta tai ei saa apua vaahdotus laitteen nostamiseen, koska sen laitteen yksin nostelun jälkeen on joko kämmen kipeä, selkä mutkalla tai laite rikkinäisenä maassa. Se pitäisi kyllä iha mun mielestä pultata paikoilleen, niin ankarassa paikassa laite istuu. TL;DR erittäin hyvin sujuva työ JOS saa apua muilta.
Tekijä : Jani Salomäki
1 - Työn tarkoitus ja periaate
Yleisesti vaahdotusta käytetään kiven rikkomiseen ja sitten jekataan että onko siinä mitää hyvii matskui jokka vois napata talteen.
Tällä kertaa työn tarkoituksena ei ollut etsiä kallisarvoisia mineraaleja, vaan opetella tekemään työ.
2 - Työn suoritus
Otin talkkikiveä 240 grammaa talteen jonka jälkeen puskin sen leukamurskaimeen.
Tämän jälkeen puskin sen planeettakuulamyllyyn.
Tämän jälkeen byggasin seulontazydeemin, jonka jälkeen laitoin talkkikivi massan siihen.
Otin 2 gramman näytteen talteen hiekkaa vertailua varten ja rupesin vaahdottamaan.
Otettiin kaikki vaahto tarteen kaavittiin päältä eri astiaan.
Sen jälkeen suljettiin ja siivottiin laite.
Massata otettiin ja laitettiin kahteen eri upokkaaseen massaa ja kaikki punnittiin.
3 - Välineet ja laitteet
Planeettakuulamylly, 2 upokasta, leukamurskain, hehkutusuuni, vaahdotuslaite, painovaaka.
4 - Tulokset
Ensimmäinen upokas Paino - 15.93 Toinen upokas Paino - 54.89
Massa 1g Massa 1g
Uunin jälkeen totaalipaino - 16.65g Uunin jälkeen totaalipaino - 55,72g
Massa uunin jälkeen - 0.28g Massa uunin jälkeen - 0.17g
Jotenka massa on 28% Kiveä Jotenka massa on 17% Kiveä
5 - Tulosten tarkastelu
Mielenkiintoista se vain on että kivi on vain noin paljon kiveä.
7 - Itsearviointi työstä
Hiukan hankalahko työ ilman, mutta ihan hyvin kyllä suoriutui. Pelkästään siinä mielessä hankala, että jollei ole käyttänyt paria laitetta tai ei saa apua vaahdotus laitteen nostamiseen, koska sen laitteen yksin nostelun jälkeen on joko kämmen kipeä, selkä mutkalla tai laite rikkinäisenä maassa. Se pitäisi kyllä iha mun mielestä pultata paikoilleen, niin ankarassa paikassa laite istuu. TL;DR erittäin hyvin sujuva työ JOS saa apua muilta.
Alkoholinpitoisuuden määritys oluesta tislaamalla
Alkoholinpitoisuuden määritys oluesta tislaamalla
Tekijät : Jani Salomäki ja Joni Sompa Päivämäärä : 9.9.2016
1 - Työn tarkoitus ja periaate
Selvittää paljonko oluessa on alkoholia.
Alkoholipitoisuus lasketaan tislatusta etanolista, 100ml:sta 4,5% olutta pitäisi tulla 4,5ml etanolia. g/ml = kg/dm³
2 - Työn suoritus
Aloitettiin sillä tietysti että kerättiin tarvittavat laitteet kasaan, jonka jälkeen kasasimme tislauslaitteen. Kysyttiin opettaja katsomaan että oliko laite bygatty hyvin ja se oli.
Aloitimme sen jälkeen tislaamisen. Tarkkailimme lämpöä erittäin intensiivisesti. Lämpö ei kuiteskaan pysynyt täydellisesti siinä missä haluttiin, joten jouduttiin säätämään sitä aika ruhtinaallisesti.
Sen jälkeen kun oltiin saatu tulokset ulos, vertailimme vielä vaalla tislatusta etanolista että mimmosta tuli. Tulokset alempana
3 - Välineet ja laitteet
1xKalja 1xTislauslaite 1xpipetti 1xvaaka 2x100ml dekantteria 1xultraäänilaite
4 - Tulokset
Kalja oli 4,8% eli 4,8ml etanolia. Tislattu etanoli painoi 0,8335g = 83,35% vahvuista etanolia
5 - Tulosten tarkastelu
Ihan täydelliset tulokset, ei täydellisempiä ole.
7 - Itsearviointi työstä
Sujui hyvin, hiukan joutui improvisointia ja epäortodoksisia menetelmiä soveltamaan ettei täytyisi uudelleen aloittaa / opettajaa vaivata kysellä apuun jatkuvasti.
Tekijät : Jani Salomäki ja Joni Sompa Päivämäärä : 9.9.2016
1 - Työn tarkoitus ja periaate
Selvittää paljonko oluessa on alkoholia.
Alkoholipitoisuus lasketaan tislatusta etanolista, 100ml:sta 4,5% olutta pitäisi tulla 4,5ml etanolia. g/ml = kg/dm³
2 - Työn suoritus
Aloitettiin sillä tietysti että kerättiin tarvittavat laitteet kasaan, jonka jälkeen kasasimme tislauslaitteen. Kysyttiin opettaja katsomaan että oliko laite bygatty hyvin ja se oli.
Aloitimme sen jälkeen tislaamisen. Tarkkailimme lämpöä erittäin intensiivisesti. Lämpö ei kuiteskaan pysynyt täydellisesti siinä missä haluttiin, joten jouduttiin säätämään sitä aika ruhtinaallisesti.
Sen jälkeen kun oltiin saatu tulokset ulos, vertailimme vielä vaalla tislatusta etanolista että mimmosta tuli. Tulokset alempana
3 - Välineet ja laitteet
1xKalja 1xTislauslaite 1xpipetti 1xvaaka 2x100ml dekantteria 1xultraäänilaite
4 - Tulokset
Kalja oli 4,8% eli 4,8ml etanolia. Tislattu etanoli painoi 0,8335g = 83,35% vahvuista etanolia
5 - Tulosten tarkastelu
Ihan täydelliset tulokset, ei täydellisempiä ole.
7 - Itsearviointi työstä
Sujui hyvin, hiukan joutui improvisointia ja epäortodoksisia menetelmiä soveltamaan ettei täytyisi uudelleen aloittaa / opettajaa vaivata kysellä apuun jatkuvasti.
lauantai 22. lokakuuta 2016
Ioninvaihtimen elvytys
Ioninvaihtimen elvytys
Työn tekijät : Jani Salomäki ja Joonas Leiponen1 - Työn tarkoitus ja periaate
Elvyttää hartsit säiliöissä ensin vedellä juoksuttamalla, jonka jälkeen juoksuttaa kemikaaleja putkia pitkin säiliöstä ulos ja napata tärkeen materiaalit mitä saatiin ulos.
2 - Työn suoritus
Työ suoritettiin sillä, että avattiin putkistoja ja käynnistetiin pumppu.
(Vesi kulkee nuolien suunnassa)
Kun vesi oli kukenut tarpeeksi kauan, otimme suolahappoa ja puskimme sen ala kautta ylhäältä pois ja nappasimme sen talteen.
Työ ei kuitenkaan onnistunut niin kuin piti ja hartsi ei lähtenyt liikkeelle kuten tahdoimme (jäi paikoilleen tankkiin, tuli ulos pieni määrä suolahapon talteen otto astiaan)
Vaihdoimme huuhtelu suuntaa sen jälkeen ja sitten näytti lähtevän toimimaan.
(Hartsi ei jäänyt jumittamaan)
3 - Välineet ja laitteet
Vesihana , Suolahappoa, hartsilaitteisto , Törkee määrä letkuja ja venttiileitä.
4 - Tulokset
Liatteisto toimii tämän jälkeen paremmin kuin ennen.
5 - Tulosten tarkastelu
-----
7 - Itsearvioini työstä
Tykkäsin tästä työstä, koska tässä sai käyttää paljon omaa logiikkaa ja muutenkin näkee ihan silmällä mitä tapahtuu ja mitä ei
Työn tekijät : Jani Salomäki ja Joonas Leiponen1 - Työn tarkoitus ja periaate
Elvyttää hartsit säiliöissä ensin vedellä juoksuttamalla, jonka jälkeen juoksuttaa kemikaaleja putkia pitkin säiliöstä ulos ja napata tärkeen materiaalit mitä saatiin ulos.
2 - Työn suoritus
Työ suoritettiin sillä, että avattiin putkistoja ja käynnistetiin pumppu.
(Vesi kulkee nuolien suunnassa)
Kun vesi oli kukenut tarpeeksi kauan, otimme suolahappoa ja puskimme sen ala kautta ylhäältä pois ja nappasimme sen talteen.
Työ ei kuitenkaan onnistunut niin kuin piti ja hartsi ei lähtenyt liikkeelle kuten tahdoimme (jäi paikoilleen tankkiin, tuli ulos pieni määrä suolahapon talteen otto astiaan)
Vaihdoimme huuhtelu suuntaa sen jälkeen ja sitten näytti lähtevän toimimaan.
(Hartsi ei jäänyt jumittamaan)
3 - Välineet ja laitteet
Vesihana , Suolahappoa, hartsilaitteisto , Törkee määrä letkuja ja venttiileitä.
4 - Tulokset
Liatteisto toimii tämän jälkeen paremmin kuin ennen.
5 - Tulosten tarkastelu
-----
7 - Itsearvioini työstä
Tykkäsin tästä työstä, koska tässä sai käyttää paljon omaa logiikkaa ja muutenkin näkee ihan silmällä mitä tapahtuu ja mitä ei
torstai 7. huhtikuuta 2016
Höppler ja brookfield
Höppler ja brookfield
Tehtävän nimi oli mitata saippuapitoista vettä Höppler ja Brookfield
nimisillä masiinoilla.
Ensimmäiseksi Brookfieldi. Otettiin sekovettä dekkaan ja laitettiin
anturille ja sitten tietyn ajan jälkeen laite antoi vastaukset tehtäviin.
Tämän jälkeen laitettiin sekovettä astiaan joka oli täynnä jäitä, jonka
jälkeen odotettiin, että dekka sekoveden kanssa kylmettyisi.
Kun sekovesi oli kylmettäytynyt tarpeeksi,laitoimme sekoveden uudelleen
mitattavaksi.
Vastauksia Brookfieldiin:
470 - Lämmin
465 – Kylmä
Seuraavaksi käytimme Höpleriä.
Laitoimme Höplerin käyttökuntoon ja laitoimme sekoveden sisään.
Kuulalla kesti kulkea sekovedessä 4 min ja 35 s koko matkan ja 3 min 50 s
takaisin
Kuulalla siis kesti kulkea 29.7 paS
perjantai 21. elokuuta 2015
IR-Kuivain
IR-Kuivain
Tehtävän nimi oli punnita maissitärkkelys jauhoa ja mitata sen kuiva pitoisuus IR kuivaimella.
Punnitsin ensimmäisenä 4g ja 3g maissitärkkelystä ja toimin IR-kuivaimen ohjeiden mukaan.
levy 2,45
4g kuiva-ainepitoisuus oli 1.30%
3g kuiva-ainepitoisuus oli 4.89%
Seuraavaksi mittasin näitä halogeeni-laitteella, jolla mitataan kosteuspitoisuutta
4g on -9,96 (e=)mc2 (einstein jne jne)
3g on -9,32 mc %
Tehtävän nimi oli punnita maissitärkkelys jauhoa ja mitata sen kuiva pitoisuus IR kuivaimella.
Punnitsin ensimmäisenä 4g ja 3g maissitärkkelystä ja toimin IR-kuivaimen ohjeiden mukaan.
levy 2,45
4g kuiva-ainepitoisuus oli 1.30%
3g kuiva-ainepitoisuus oli 4.89%
Seuraavaksi mittasin näitä halogeeni-laitteella, jolla mitataan kosteuspitoisuutta
4g on -9,96 (e=)mc2 (einstein jne jne)
3g on -9,32 mc %
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)